ERJ II (03/18), KERJ II (04/18), KRJ II (06/18)
© Suomen Hippos / Eero Perttunen
Rotu | Suomenhevonen | Rekisterinumero | VH14-018-1438 |
Sukupuoli | Tamma | Omistaja | Pirunkorpi (VRL-00033) |
Syntynyt, Ikä | 18.10.2013, 10-vuotias | Kasvattaja | Tuontikeskus Alegre (ex-omistaja) |
Säkäkorkeus | 157cm | Koulutustaso | KoVaB, Re110cm, CIC1, Vaativa valjakko |
Aaria on persoonallinen hevonen jolta ei puutu luonnetta. Yhtenä päivänä tamma on ärsyttävyyden huippu, todellinen diiva joka ei varmasti tee asioita edes sinne päin mitä siltä pyydetään – toisena päivänä tamma sen sijaan on kuin ihmisen mieli. Hyvänä päivänään Aaria seisoo vaikka vapaana käytävällä kerjäten lisää harjausta mahanalta ja rapsutuksia korvan takaa, huonoina päivinä hoitajan on turha kuvitellakaan saavansa harjata tamman mahanalusta, saati koskevansa tamman korviin. Huonoja päiviä Aarialla onneksi on hieman vähemmän ja parhaimmassa tapauksessa nekin päivät ovat ainoastaan kiima-aikoina.
Vaikka Aaria on ailahtelevainen hevonen mitä käsittelyyn tulee, silti se on kaikesta huolimatta erittäin osaava ja näyttävä ratsu. Tamma on luonnostaan eteenpäinpyrkivä ja sillä on laajat liikkeet, jotka periytyvät varmasti osittain tamman isältä.
Parhaimmillaan Aaria on ehdottomasti kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa, joissa kummassakin tamma on niittänyt menestystä jopa vaativilla tasoilla. Aaria kulkee luonnostaan ”oikein päin” ja kuuntelee ratsastajaa tai ohjastajaa nöyrästi. Ainostaan kiima-aikoina tammaa joutuu käsittelemään hieman ronskimmin ottein, sillä silloin se muuttuu usein erittäin passiiviseksi kaikille avuille. Normaalitilassa ollessaan Aaria kuuntelee pieniä apuja ja onkin parhaimmillaan ratsastajalla joka osaa kuunnella hevosta ja mennä hevosen ehdoilla – näin Aarian mieli pysyy virkeänä ja ratsastus on mukavampaa niin hevoselle kuin ratsastajallekin.
Vaikka Aaria on pääasiassa koulupainotteinen hevonen, kyllä sen kanssa välillä hypätään ja käydään myös maastossa. Esteillä Aaria ei ole täysin varmajalkainen, eikä sillä ole erityisen hyvä hyppytyylikään mutta vaihtelun vuoksi tamma saa välillä nauttia myös pikkuhyppelöistä niin kotioloissa kuin kilpailupaikoillakin joista se nauttiikin paljon. Riittävän varman ratsastajan kanssa tamma suorittaa kuitenkin lähes tyylipuhtaasti jopa 110cm esteratoja. Maastossa Aaria ei ole kaikkein luotettavin ratsu yksin sillä se näkee helposti kummituksia ties missä, mutta kaverin kanssa tamma osaa nauttia maastossa ratsastamisen ihanuudesta. Uhkarohkea ratsastaja uskaltaa kuitenkin suunnata tamman kanssa jopa maastoesteille ja ihan kilpailumielessäkin.
i. Ahdistus evm - 158cm, trt |
ii. Puunkaataja evm - 159cm, rn |
iii. Kannon Kaataja evm - 158 cm, trn |
iie. Puun Halaaja evm - 154 cm, tprt |
ie. Einin Tyttö evm - 156cm, rt |
iei. Puhti-Pois evm - 159 cm, trn |
iee. Einiin evm - 156 cm, prt |
||
e. Puhteeton evm - 155cm, trt |
ei. Ynnätään Yhteen evm - 157cm, rn |
eii. Eskon Ammus evm - 153 cm, vrt |
eie. Ylämummo evm - 161 cm, mrn |
ee. Nuuskija evm - 153cm, rt |
eei. Karvaralli evm - 155 cm, mrn |
eee. Neron Neppari evm - 151 cm, vrt |
i. Ahdistus on paljon näyttelymeriittejä kerännyt ori, joka on kilpaillut menestyksekkään uran kouluratsuna vaativassa luokassa. Tummanrautias Ahdistus on pitkän uransa aikana sijoittunut 70 kertaa ja lisäksi palkittu kouluratsastus saavutuksistaan lajin laatuarvostelussa kakkospalkinnolla. 158-senttinen ori on myös myöhemmin näytetty kantakirjassa, josta se nappasi matkaansa II palkinnon. Orilta on jäänyt jälkeläisiä tähän mennessä kolmekymmentä, en ole ihan varma onko se vielä käytössä vai joko siirtynyt eläkkeelle. Joka tapauksessa orin jälkeläisistä kaksi on kantakirjattu ykköspalkinnolla ja peräti yhdeksän kakkosella. Jälkeläisistä suuri osa on kilpaillut kouluratsuina, mutta estetammaan yhdistettynä mahtuu mukaan joukkoon myös estepuolen osaajia sekä molemmissa lajissa kilpailleita. Ahdistuksen suvusta löytyy muutamia herkullisia tammalinjoja, mutta kokonaiskuvaa katsoen on myönnettävä että myös tuntemattomia nimiä on paljon.
ii. Puunkaataja oli monipuolinen kisakonkari, joka kilpaili peruslajien lisäksi kenttäratsuna CIC1-luokassa. Ruunikko ori ei käynyt laatuarvosteluissa, mutta sen kisatulokset ovat silti olleet laadukkaita ja hyvin tasaisia lajista riippumatta. 159-senttinen ori vieraili ruusukejahdin ohessa näyttelyissä ja toimi ainakin kaksi kautta siitosorina Ypäjällä ennen jäämistään eläkkeelle 17-vuotiaana. Puunkaataja eli Kaapo sai siitospuolella parikymmentä jälkeläistä, jotka eivät valitettavasti kuitenkaan isänsä tasolle yltäneet kilpailuissa ja kiinnostus tamman omistajilla lopahti siinä vaiheessa, kun ensimmäiset olivat kilpailleet jo jonkin aikaa ilman sen suurempaa menestystä. Muutama orijälkeläisistä on kuitenkin onnistunut hyvään emätammaan yhdistettynä kilpailemaan kohtuullisen hyvin kouluratsuina, joskin Ahdistus on näistäkin ainoa menestystä saavuttanut jälkeläinen.
ie. Einin Tyttö oli muotovalion arvonimellä palkittu rautias tamma, joka kantakirjattiin lisäksi toiselle palkinnolle ratsukantakirjaan. Tyttö oli kiltin luonteen omaava 156-senttinen suomitamma, joka keräsi näyttelyarvonimien lisäksi menestystä hyvien liikkeiden ansiosta kouluratsuna. Liikkeiltään ja luonteeltaan moitteeton tamma sai kisauran jälkeen kuusi varsaa, joista kaksi jatkoi emänsä kavionjäljissä kilpailu-uraa koulupuolella. Näistä kaksi pääsi myös kantakirjaan toisella palkinnolla. Tämän enempää ei Tytöstä valitettavasti tietoa löydy.
e. Puhteeton on yhdentoista varsan onnellinen emä ja viettelee jo ansaittuja eläkepäiviään Kylmäkoskella maaseudun rauhassa. Tummanrautias tamma on luonteeltaan äärettömän kiltti ja toiminut vanhoilla päivillään vielä opetusmestarin virassa omistajan lapsilla. 155-senttinen tamma onkin täysin lapsiystävällinen ja herttainen hoitokaveri kaiken ikäisille. Puhdiksi kutsuttu neito myytiin alunperin kouluratsuksi kokeneelle kilpailijalle, mutta se starttasi myös esteillä kohtalaisen hyvin sijoittuen. Rohkealla tammalla olisi varmasti myös ollut rahkeita kenttäratsastuksen puolelle, mutta suuren siitossuosion vuoksi kilpaileminen jäi taka-alalle jo kuusivuotiaana. Lähes joka vuosi syntyneet varsat menivät kuin kuumille kiville laadukkaan suvun ansiosta ja useimmiten ne oli jo myyty tai ainakin varattu jo ennen syntymäänsä. Alustavat lupaukset on myös täytetty sillä varsoista puolet on kilpaillut aikalailla koulua ja puolet esteitä, myös näyttelykonkareita mahtuu mukaan etenkin orien joukosta ja kantakirjattuja on määrästä kolme ykkösellä ja peräti kuusi kakkospalkinnolla.
ei. Ynnätään Yhteen oli luonteeltaan orimainen, mutta äärettömällä suomalaisella sisulla varustettu kilpahevonen, joka ei kaihtanut huonoja sääoloja vaan kilpaili aina kenttäratsun mentaliteetilla varustettuna. Rohkea ja sisukas ori kilpaili CIC1 luokkia pääasiassa, joskin uran alkuvaiheilta sillä on sijoituksia toki myös pienemmissä luokissa. Erikseen ei ori kilpaillut mitään lajeja, mutta sen lyhyt ja ytimekäs kenttäura hakee kyllä vertaistaan. Laatuarvostelussa ei ruunikkoa oria nähty, mutta 157 senttimetriä suomalaisverta pääsi kyllä ansaitusti kantakirjaan toiselle sijalle. Ynniltä jäi jälkeläisiä noin kolmekymmentä ja näistä vain harva on sellainen, jolta olisi kilpailutuloksia jäänyt, sillä suvusta löytyi muutamia hyviä kilpahevosia, joideen maineella ratsastaen jälkeläiset olivat kysyttyjä siitoksessa sekä Suomessa että Ruotsissa, jossa tänä aikakautena alkoi suomenhevoskasvatus kiinnostaa sikäläisiä.
ee. Nuuskija on yhdeksän varsan rautias emätamma, joka kilpaili kouluratsuna, jälkeläisistä osa myöskin esteillä jos kapasiteettia riitti. Nuuskijan 153 senttiä huimaa mittaa eivät aina riittäneet koulukuvioihin vaativalla tasolla, mutta helpoissa luokissa sen liike riitti paremmille sijoituksille. Suvultaan Nuuskija oli hyvä, joka myös edes auttoi sen suosiota siitostoimintaan myöhemmin. Hyväluonteinen tamma periytti varsoilleen helppoa käsiteltävyyttä sekä rohkeutta ja varmuutta, osan jälkeläisistä kilpaillessa kenttäratsuinakin. Nuuskija asuu kasvattajallaan Nauvossa eläkepäiviä vietellen, jossa sen tammavarsa on vielä ainakin muutaman kauden siitoksessa. Myös Nuuskijan emä oli samaisessa paikassa siitostammana ja lopetettiin 2017 joulukuussa 30-vuotiaana, joten pitkää ikää taitaa olla Nuuskijalle ja jälkipolvillekin luvassa, jos mitään yllättävää ei satu..
© Jannica
12.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 5/30 13.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 3/30 14.04.2017 Kaunovaara - Vaativa B : 3/40 15.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 5/30 15.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 1/30 15.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 1/30 16.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 1/30 16.04.2017 Fiktio - Vaativa B : 4/40 16.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 1/30 18.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 2/30 18.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 3/30 18.04.2017 Hukkapuro - Vaativa B : 3/30 19.04.2017 Fiktio - Vaativa B : 2/40 20.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 2/30 20.04.2017 Hukkapuro - Vaativa B : 4/30 21.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 2/30 21.04.2017 Hukkapuro - Vaativa B : 5/30 21.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 1/30 22.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 3/30 22.04.2017 Elfengård - Vaativa B : 1/40 23.04.2017 Elfengård - Vaativa B : 2/40 23.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 4/30 23.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 2/30 24.04.2017 Wolf Sporthorses - Helppo A : 4/30 24.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 3/30 24.04.2017 Hukkapuro - Helppo A : 1/30 24.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 2/30 24.04.2017 Karhumetsä - Helppo A : 1/40 24.04.2017 Mustasuo - Vaativa B : 2/40 24.04.2017 Vähäpelto - Vaativa B : 2/40 26.04.2017 Karhumetsä - Helppo A : 1/40 26.04.2017 Hukkapuro - Vaativa B : 5/30 26.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 1/30 27.04.2017 Karhumetsä - Helppo A : 4/40 27.04.2017 Elfengård - Vaativa B : 3/40 28.04.2017 Kaunovaara - Vaativa B : 5/40 28.04.2017 Kaunovaara - Vaativa B : 1/40 28.04.2017 Vähäpelto - Vaativa B : 3/40 29.04.2017 Tuiskula - Helppo A : 5/40 29.04.2017 Elfengård - Vaativa B : 2/40 29.04.2017 Hukkapuro - Vaativa B : 2/30 30.04.2017 Wolf Sporthorses - Vaativa B : 4/30 30.04.2017 Mustasuo - Vaativa B : 2/40 30.04.2017 Vähäpelto - Vaativa B : 2/40
11.04.2017 Colorblind - 100cm : 5/30 11.04.2017 Colorblind - 100cm : 1/30 12.04.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 2/30 13.04.2017 Colorblind - 100cm : 1/30 13.04.2017 Bellgrove - 100cm : 7/50 14.04.2017 Kisakeskus Lapland - 100cm : 3/30 14.04.2017 Colorblind - 100cm : 1/30 14.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 4/40 14.04.2017 Kuuralehto - 100cm : 5/40 15.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 5/40 16.04.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 3/30 16.04.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 2/30 16.04.2017 Kuuralehto - 100cm : 4/40 17.04.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 1/30 17.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 1/40 19.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 2/40 19.04.2017 Kisakeskus Lapland - 100cm : 1/30 19.04.2017 Kisakeskus Lapland - 100cm : 5/30 20.04.2017 Colorblind - 100cm : 5/30 23.04.2017 Colorblind - 100cm : 1/30 23.04.2017 Mörkövaara - 110cm : 2/30 25.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 5/40 25.04.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 1/30 26.04.2017 Mörkövaara - 110cm : 4/30 27.04.2017 Mörkövaara - 100cm : 3/30 28.04.2017 Colorblind - 100cm : 3/30 29.04.2017 Colorblind - 100cm : 2/30 29.04.2017 Teilikorpi - 100cm : 6/40 29.04.2017 Bellgrove - 100cm : 4/50 30.04.2017 Mörkövaara - 110cm : 3/30 01.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 1/30 03.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 2/30 04.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 5/30 07.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 5/30 10.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 1/30 11.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 5/30 11.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 3/30 13.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm :17.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 5/30 19.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 2/30 21.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 3/30 23.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 3/30 26.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 1/30 29.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 4/306 30.05.2017 Kurkijoen ratsutila - 110cm : 2/30
01.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 4/30 01.05.2017 Hunajamäki - CIC1 : 5/30 05.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 3/30 05.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 1/30 06.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 5/30 06.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 1/30 07.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 1/30 08.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 1/30 08.05.2017 Jadessa Warmbloods - CIC1 : 2/30 08.05.2017 Kurkijoen ratsutila - CIC1 : 5/30 09.05.2017 Kurkijoen ratsutila - CIC1 : 4/30 10.05.2017 Kurkijoen ratsutila - CIC1 : 5/30 10.05.2017 Jadessa Warmbloods - CIC1 : 3/30 10.05.2017 Delicate - CIC1 : 4/30 11.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 1/30 11.05.2017 Hunajamäki - CIC1 : 1/30 11.05.2017 Kilpailukeskus Ginger - CIC1 : 2/30 12.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 3/30 12.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 1/30 13.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 3/30 13.05.2017 Kilpailukeskus Ginger - CIC1 : 5/30 13.05.2017 Kurkijoen ratsutila - CIC1 : 3/30 15.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 4/30 16.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 1/30 17.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 2/30 18.05.2017 Jadessa Warmbloods - CIC1 : 2/30 19.05.2017 Kilpailukeskus Ginger - CIC1 : 4/30 21.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 2/30 21.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 2/30 22.05.2017 Satulinna - CIC1 : 5/30 23.05.2017 Satulinna - CIC1 : 2/30 23.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 2/30 24.05.2017 Puzzle Rebellion - CIC1 : 5/30 24.05.2017 Delicate - CIC1 : 3/30 25.05.2017 Kilpailukeskus Ginger - CIC1 : 4/30 26.05.2017 Kilpailukeskus Ginger - CIC1 : 2/30 26.05.2017 Hunajamäki - CIC1 : 3/30 27.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 5/30 29.05.2017 Tuiskula - CIC1 : 3/30 29.05.2017 Kurkijoen ratsutila - CIC1 : 2/30 30.05.2017 Sugar & Spice Shetlands - CIC1 : 1/30
01.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 02.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 03.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 03.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 04.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 05.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 06.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 2/30 09.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 09.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 2/30 10.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 11.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 13.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 13.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 13.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 14.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 15.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 5/30 18.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 3/30 19.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 19.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 19.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 20.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 21.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 23.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 2/30 23.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 23.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 26.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 1/30 26.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 5/30 27.06.2017 Pirunkorpi - Vaativa Kestävyyskoe : 4/30 30.06.2017 Varjon Oriasema - Vaativa Kestävyyskoe : 5/30 30.06.2017 Elfengård - Vaativa Kestävyyskoe : 2/30
Viikkoja kestänyt hellejakso oli saanut vihdoin helpotusta ja ensimmäistä kertaa aikoihin teki mieli päästä toden teolla hevosen selkään. Maneesin pimeyteen ei kiinnostanut mennä hetkeksikään, vaikka siellä olisi ehkä ollut hieman ulko-olosuhteita viileämpi, vaan halusin päästä tuulettamaan aivoja reippaaseen tahtiin maastoesteille. Koska vettä ei ollut satanut moneen viikkoon, olisi peltorata riittävän kuivassa kunnossa. Hain Aarian laitumelta, vaikka tamma ei ollut täysin samaa mieltä töihin lähdöstä maatessaan ruohikon keskellä silmät ummessa. Pakotettuna tamma kuitenkin kampesi itsensä pystyyn ja käveli kuin siirapissa uitettu sirkka perässäni talliin. Harjasin tamman pikaisesti pölystä ja nakkasin sille varusteet niskaan. Painoin kypärän omaan päähäni ja vedin tamman perässäni ulos viileästä tallista.
Tallipihalla nousin vauhdikkaasti tamman selkään ja suuntasin kulkumme aluksi viileälle metsäpolulle tallin taakse. Tamma asteli rauhallisin askelin pitkin ohjin mutustellen välillä ojanpientareilla kasvavia rehuja, kunnes kokosin ohjat käteeni ja pyysin ravia. Muutamien satojen metrien jälkeen tamma alkoi itsekin liikkua eteenpäin, ilman jatkuvaa pyytämistä ja samalla se alkoi nähdä tapansa mukaan pieniä vihreitä miehiä joka puskassa. Sivuloikista ja äkkipysähdyksistä huolimatta selvitin tieni hengissä ja hevosen selässä pysyen pellolle, jossa maastoesterata sijaitsi.
Kävelimme muutaman kierroksen Aarian kanssa pellolla tutkien esteitä ja samalla miettien mitä niistä tänään treenaisimme. Pellolla kun ei ollut niin suurta vaaraa ufoista, uskalsin hyvin nopeasti ottaa ohjat uudelleen käteeni ja suunnata ensimmäisille esteille. Hyppäsimme muutamia perus tukkiesteitä tasamaalla, sekä alamäessä. Kokeilimme portaita ja bankettia. Aaria innostui hyppäämisestä ja välillä sen vauhtikin vallan kiihtyi. Keli oli kuitenkin se verran lämmin, että emme jaksaneet kumpikaan kovin kauaa vaan suuntasimme kulkumme samalle viileälle metsäreitille kuin tullessa.
Tallilla Aaria pääsi viileään suihkuun, jonka jälkeen palautin sen nauttimaan laitumen antimista, kesästä ja kärpäsistä.
Ihana pikkupakkanen kipristeli nenänpäässä kun kannoin hevosille lämpimiä vesiä tarhoihin. Monen lumisateisen päivän jälkeen keli oli vihdoin selkeä, aurinko paistoi lämpimästi kuten muinakin vuosina kevään tehdessä tuloaan ja ilmassa ei ollut pienintäkään tuulenvirettä. Keli houkutteli lähtemään maastoon, joten siitä se ajatus sitten lähti. Talliorj… siis tallitytöt eivät usein päässet meillä hevosen selkään, mutta tänään ajattelin tehdä poikkeuksen sillä kaipasin itselleni seuraa maastopoluille ja toki olin ollut kerrankin aktiivinen, joten tytöille jäi tallihommilta aikaa myös muuhun. Lampsiessani talliin hakemaan viimeisiä vesiä hevosille, törmäsin lähes kirjaimellisesti tallin oven suulla pönöttävään Fransiin. ”Jessus että sunkin tarvii aina seistä tasan keskellä tietä” kirosin miehelle samalla kun kiristin vauhtiani kohti pesukarsinoita. Mies sen sijaan ei vastannut mitään vaan loi minuun pistävän pahaenteisen katseen ja poistui tallin ovista pihalle.
Tallitytöt Tessa ja Peppi sattuivat olemaan sopivasti matkan varrella, joten huikkasin tytöt hakemaan Suvilinnun, Aarian ja Kaipauksen sisälle ja laittamaan kuntoon maastoilua varten. Käsky ei sinänsä tyttöjä yllättänyt, mutta kumpikin jäi tuijottamaan minua monttu auki, kun totesin samaan hengenvetoon että kaivaisivat itsellensä kypärät satulahuoneen kaapeista ja pukisivat lämmintä päälleen. Onneksi myös alkuperäinen käskyni meni tyttöihin perille ja he sinkosivat matkaan kuin tuli hännän alla kuin peläten että pyörrän puheeni.
Kun hevoset olivat vihdoin valmiina, saivat tytöt valita itsellensä ratsut Suvilinnun ja Aarian välillä, samalla kun itse valmistauduin jo kapuamaan Kaipauksen selkään. Ollessamme kaikki ratsailla, otin tietysti kärkiratsukon paikan ja johdatin joukon lähimetsän lumisille poluille. Aikamme käveltyämme, kysyin tytöiltä haluaisivatko he ottaa pätkän ravia ja myöhemmin myös laukkaa? Vastaus kuului kuin yhdestä suusta; ”joo!”. Niinpä kannustin Kaipauksen lennokkaaseen raviin, Aaria ja Suvilintu perässä. Pakkanen pureskeli ikävästi poskipäissä ja silmistä valuva vesi jäätyi nipistellen poskille – siitä huolimatta keli ja vapauden tunne peittosivat pienet murheet alleen hetkessä.
Reippaiden ravi ja laukkapätkien jälkeen vilkaisin taakseni ja huomasin perässä tulevien tammojen selässä kaksi punaposkista tyttöä, joiden naamat säihkyivät kuin Naantalin aurinko. Huikkasin tytöille että suunnistaisimme seuraavaksi takaisin tallille, mutta lupasin että hyvin menneen reissun kunniaksi he pääsisivät jatkossakin nauttimana hieman enemmän hevosten selässä keikkumisesta ja mahdollisesti tulevaisuudessa pitäisin heille jopa muutaman ratsastustunnin Pirunkorven hevosilla. Kumpikin tytöistä kiittivät niin maastoreissusta kuin lupauksestani päästä uudelleenkin hevosen selkään.
Tallilla tytöt saivat hoitaa yhteistuumin hevoset takaisin tarhakuntoon ja itse suunnistin leveästi hymyillen toimistoon juomaan kupin kuumaa kaakaota.
Pirunkorven hevosia on nyt alkuvuodesta valmisteltu hiki hatussa kohti laatuarvosteluita ja pikkuhiljaa alkaa taas olla kaikki valmista maaliskuun tilaisuuksia silmällä pitäen. Natalian kanssa on lyöty viisaat päämme yhteen ja todettu että maaliskuussa laatuarvosteluihin raahattavat hevoset ovat kenttäratsastuksen (KERJ) osalta Variini ja Ruoholan Suvilintu joilla on ainoina tallin hevosina vaadittavat jälkeläisnäytöt kasassa. Kumpikin tamma on tällä hetkellä fyysisesti erinomaisessa kunnossa ja niillä treenataan edelleen säännöllisesti, vaikka kumpikaan ei enää kilpaile vaan keskittyvät lähinnä oloneuvoksia olemiseen ja varsojen tekemiseen. Variini palkittiinkin jo helmikuussa ERJ:n laatuarvostelussa I-palkinnolla, joten samansuuntaista jatkoa toivotaan myös tulevissa koitoksissa.
Esteratsastuksen (ERJ) osalta laatuarvostelutiimi on myös tammapainotteinen, sillä tilaisuuteen on päätetty viedä edelläkin jo mainittu Ruoholan Suvilintu, mutta sen lisäksi Haihattara, Aaria ja Surulaakson Kaipaus pääsevät mukaan karkeloihin. Suvilintu saakin etuoikeuden olla koko poppoon ainoa ”tuplabuukattu”, eli saamme jännittää tamman tulevaan menestystä kaksin verroin. Haihattara on viimeaikoina saanut keskittyä lähinnä varsahommiin, eikä sen kanssa ole paremmin treenattu. Perus kunto tammalla kuitenkin on hyvä ja toivomme että se riittää vaadittaviin suorituksiin. Aaria ja Surulaakson Kaipaus sen sijaan ovat tammikuun varsatauon jälkeen olleet koko helmikuun aktiivisessa treenissä, joten niillä ei pitäisi olla hädän päivää ainakaan kunnon suhteen.
Ennen laatuarvosteluita tammat saavat kuitenkin jokainen pitää n. viikon yhtäjaksoisen lepojakson, jonka jälkeen niiden kanssa hiotaan viimeiset päivät tiiviisti laatuarvostelua varten vaadittavia kuvioita. Koko tallin poppoo pitää peukut ja varpaat pystyssä tammoille ja toivoo niille tsemppiä ja menestystä!