Ruskavaara

23. maaliskuuta 2018 - Dimma
Jälleen on aika liikuttamisen! Vuorossa oli tällä kertaa maastoretki, jonne lähdin Manulla ja pikkuveljeni Marcus Ellillä. Matkaan lähdimme iloisin mielin, sillä paistoi aurinko ja linnutkin olivat jo alkaneet viserrellä aamuisin. En voinut kuin hymyillä satulassa istuessani. Ympärillä oli niin rauhallista ja hevosetkin kulkivat nätisti ja reippaasti eteenpäin. Ellillä oli ollut hieman huono päivä, mutta nyt maastossa mentäessä se toimi kuin unelma. Kyllä tämä metsässä kulkeminen vain kummasti rauhoittaa ja rentouttaa, niin ihmistä kuin eläintäkin. Juttelimme Marcuksen kanssa niitä näitä ja pojannulikka kertoi uusista seikkailuistaan japaninpystykorvapentunsa Kikin kanssa. Kaksikko oli muun muassa käynyt kiivasta tappelua siitä, saiko kenkiä syödä, mutta oli matkan varrella myös iloisia uutisia. Kiki oli oppinut sisäsiistiksi jo lähes kokonaan! Sain myös nauraa pennun toilailukertomuksille, kun Marcus niitä minulle kertoi. Tarinat eivät koskaan loppuneet ja niitä riittikin siihen asti, kunnes palasimme tallille. Oli todella mukava reissu, rentoa höntsäilyä, ilman sen kummempia paineita. Hevoset olivat päässeet myös vähän irroittelemaan läheisellä niityllä. Tallilla hoidimme hevoset kuntoon ja ne pääsivät vielä nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta, kun olivat ensin hieman kuivuneet tallissa. Me jatkoimme matkaa toimistolle kahvia laittamaan ja nappasin kaapista myös hieman synttäripullaa. Marcuksella kun oli ylihuomenna synttärit. Ketku vain oli kilpailuissa samana päivänä, niin emme ehtisi kahville. Illalla olisi kuitenkin odotettavissa pieni baarireissu. Mitähän siitäkin tulisi...

03. maaliskuuta 2018 - Dimma
Tänään oli kengityspäivä! Vuorossa olivat Manu, Elli, Hessu, Tossu ja Matti. Viisikolle vaihdettiin kengät ja ne saivat hyvää palautetta kengittäjältä. Koko konkkaronkka oli kuulemma käyttäytynyt kiltisti. En voinut uskoa korviani, sillä joukosta löytyi parikin sellaista, jonka olisin uskonut potkaisevan tai purevan kengittäjää. Ehkä se on tätä kevään taikaa! Sovimme kengittäjän kanssa seuraavan kengityskerran, sillä hänellä oli tänään vain hetki aikaa käydä tallilla. Silti jäi muutamat hevoset, jotka kaipaisivat pian uusia kenkiä ja erityisemmin vuoluja. Toivon mukaan ensi kerralle ei vain osu juuri ne ilkeimmät ja kauheimmat hevoset. Eihän me meidän vakkarikengittäjää haluta pelotella pois! Tosin, veikkaan, että mies oli nähnyt jos minkälaista nelijalkaista uransa aikana. Ei meidän herkkupeppuhöpöliinit ole mitään verrattuna hirveimpiin otuksiin.

14. maaliskuuta 2018 - estevalmennus, omistaja
Tänään oli vuorossa minun ja Ellin estevalmennus ja valmentajamme toimi pikkuveljeni Marcus. Mitäköhän tästä taas tulisi. Toisaalta, Marcus oli luvannut, että olisi kunnolla, eikä keksisi mitään aivan ihmeellisiä tehtäviä. Luotto ei kuitenkaan ollut kauhean kova. Hoidin Ellin kuntoon ja mietin samalla, mitä veljeni oli keksinyt päidemme menoksi. Jotain todella hassunhauskaa varmaan omasta mielestään. No, sen näkisi sitten kun pääsisimme maneesiin.

Marcus oli jo koonnut esteet valmiiksi maneesiin ja odotteli meitä saapuvaksi. Avasin maneesin oven ja talutin Ellin sisälle. Otin viltin pois tamman selästä ja asetin sen katsomon reunalle. Nousin hevosen selkään pienten säätöjen jälkeen ja oli aika aloittaa alkuverryttelyt. Teimme reippaat verryttelyt ja tamma tuntui lämpenevän suhteellisen nopeasti. Hyppäsimme muutamat lämmittelyesteet, jonka jälkeen Marcus nosti hieman niiden korkeutta. Meillä oli kilpailut tulossa, joten sitä varten kävimme läpi rataa. Rata oli kohtuullisen haastava, mutta me selvittiin siitä Ellin kanssa kunnialla. Vähän piti tsempata enemmän kuin normaalisti, mutta rohkeutta saadessaan, kasvoi myös vauhti. Elli hyppäsi hyvällä tyylillä, vaikka aluksi olikin hieman haparointia ja puomit tippuivat maneesin pohjalle. Tamma ei kuitenkaan tästä hätkähtänyt vaan jatkoi reippaasti eteenpäin seuraavalle.

Loppuverryttelyjen aikana Marcus antoi meille palautteen ja olin yllättynyt, ettei mitään kummallisia tehtäviä pään menoksi ollutkaan ollut. Marcus nauroi ja kertoi, että on kehittänyt illaksi jotain hassunhauskaa. Voi jee, en malta odottaa, mitä se on...